Kirkko erotettava valtiosta
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on hukassa. Teki kirkko niin tai näin, joutuu se ulostuloillaan lähinnä puolustuskannalle. Jokainen viestinnästä edes hitusen ymmärtävä ihminen tajuaa, ettei tämän kaltainen viestintä voi kovin pitkälle pötkiä. Ja siksi kirkko onkin kriisissä.
Erityisesti kirkko ja sen hengellinen johtaja arkkipiispa Kari Mäkinen sekä Helsingin piispa Irja Askola ovat olleet julkisuudessa. He ovat ottaneet voimakkaasti kantaa turvapaikkapolitiikkaan tai suurmoskeijahankeen puolesta Helsingissä. Ei ole siis ihme, että suomalaiset ovat hämmentyneitä – ajaako kirkko kristittyjen vai kenen asiaa?
Kirkko on ottanut myös vahvasti roolia asioihin, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan. Esimerkiksi kirkon ilmoitus suojella ja tarjota apua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä, herätti suomalaisissa ihmetystä. Kirkko toki täsmensi kantaansa kohun noustua, mutta edelleen herää kysymys – voiko kirkko asettaa itsensä lain yläpuolelle?
Arkkipiispa Mäkinen jaksaa muistuttaa meitä, että ”Kristinusko ei tunne valtioiden rajoja”. Tämä on toki totta, mutta suomalaiset kristityt kyllä tuntevat. Kansankirkoksi muodostunut evankelis-luterilainen kirkko on läpi historian ollut mukana rakentamassa Suomea. Nyt kuitenkin tuntuu, että sen agendana on moralisoida suomalaisia ja vaaleilla valitun eduskunnan päätöksiä, tärkeimmän tehtävänsä, evankeliumin julistamisen, sijasta.
Vaikka olen konservatiivi ja julkisesti vakaumuksellinen kristitty, olen tullut vahvasti siihen tulokseen, että valtion ja kirkon erottaminen toisistaan olisi kaikille paras ratkaisu. Kirkko saa rahoitusta suoraan valtion budjetista. Sillä on myös poikkeuksellinen oikeus kerätä veroja jäseniltään valtion koneiston kautta. Silti se pyrkii toimimaan omalla arvovallallaan – jota sillä on edelleen – vastoin maallisen esivallan tahtoa. Miksi siis kaipaamme tällaista liittoa kirkon kanssa?
Kuten arkkipiispa Mäkinen Ylen haastattelussa toteaa: "Valtiojohto ei johda kirkkoa ja kirkolla – muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin – on vapaa, tarvittaessa kriittinenkin toiminnan ja puheen tila yhteiskunnassa". On toki. Mutta jos kerran valtiojohto ei johda kirkkoa, niin ei myöskään kirkko valtiota. Kristillisyys ja sen perinteet eivät nojaa kirkkoon. Siksi kirkko pitää erottaa valtiosta.
P.S. En itse kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Olen ortodoksi ja näen, että mikäli evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion erityissuhde puretaan, tulee toki sama tehdä myös omalle kirkolleni.
Olen samaa mieltä, vaikka hieman eri syistä.
Parasta, mitä kirkko tekee, on juuri tuo aito ihmisestä välittäminen, johon ei politiikkaa ja ihmisen lähtökohtien eroja sotketa.
Mutta uskonto on uskomista, se ei ole perusta, jolle nyky-yhteiskunta voi poliittisesti varata. Uskontoja on paljon, kaikilla on sääntönsä ja tapansa, joku tahtoo moskeijan, joku jotain muuta. Uskonnoilla pelotellaan ja ohjaillaan ihmisiä ilman totuudellista tai tieteellistä pohjaa – ihan vaikka mihin.
Ei uskonnoista voi lähteä hakemaan edes arvoperustaa nyky-yhteiskunnalle, sillä liian monessa kohtaa uskontojen opetukset ovat tulkinnan varaisia. Siksikin meillä on lait ihmisoikeuksia turvaamassa.
Uskonnot pitävät kiinni uskomuksistaan, ne jarruttavat tieteen kehitystä. Ja jos ne eivät sitä tee, ne joustavat niin paljon uskomuksistaan, että niillä ei ole enää mitään annettavaa kenellekään.
Yhdenlaisen kirkon erottaminen valtion erityissuojeluksesta ja arvostuksesta toisi tasa-arvoa myös ei uskoville samalla kun se antaisi tasa-arvoisuuden myös eri tavoin uskoville. – Jokainen voi uskoa mitä tahtoo, mutta yhteiskunnan pitää toimia avoimen ja kehittyvän tieteen ja totuuden ja täyden tasa-arvon pohjalta.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä kyllä juuri tuosta, että kirkon erottaminen valtion erityissuojeluksesta toisi tasa-arvoa myös ei uskoville. Näen että uskonto on yksityinen asia ja jokaisella on oikeus uskoa, että olla uskomatta.
Parhaiten uskonvapaus taataan, kun valtio ja kirkko erotetaan toisistaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö kristillisiä perinteitä voitaisi Suomessa pitää yllä. Esimerkiksi suvivirsi kuuluu suomalaiseen perinteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni valtiomme tulisi erota kirkoista ja sallia kirkoillemme vapaus toimintaansa,myös verojensa keräykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Samuli, itse kuulut puolueeseen joka mm. tasa-arvoisen avioliittolain eduskuntakäsittelyssä katolilaisen Soinin mahtikäskyllä sekoitti iloisesti politiikan ja uskonnon keskenään.
Ilmoita asiaton viesti
Itse esitin tuolloin Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajana, että parisuhdelaki olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu.
http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/avioliittoon-siuna…
Laki on säädetty ja sillä mennään. Menneisyydessä ei enää tapahdu mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kun kirkon sanoma ei kelpaa persuille, pitää kirkko yksityistää? Mihin unohtui koti, uskonto ja isänmaa? No, tottakai kirkko pitäisikin yksityistää. Uskonto yksityisasiaksi. Hyvä jos persutkin saavat aikaan jonkin järkevän asian yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä että kirkko ja valtio olisi erotettava, siitä hyötyisi sekä kirkko että valtio. Kirkko voisi keskittyä sille kuuluviin asioihin ja saisi pitää itsenäisyytensä, eikä valtiolla olisi enää sanomista sen päätöksiin, ja toisaalta valtion tuki säästyisi muihin asioihin. Se olisi todellista uskonnonvapautta. -Tämä olisi todellinen haaste kirkon johdolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi ihan vaan tiedoksi Voutilalle, että kirkko ja valtio ovat erotettu toisistaan jo vuonna 1869. Toiseksi se, että evankeliumin sanomaan kuuluu ennen kaikkea pyytettömän, tasavertaisen rakkauden ja Jumalan valtakunnan sanoman julistaminen eikä jonkun eduskunnan mielistely. Siinä on ihan sama, onko ihminen turvapaikanhakija tai vaikka perussuomalainen nuorisopolitiikko.
Ilmoita asiaton viesti